Kristian III
| Kristian III | |
|---|---|
| Tanskan ja Norjan kuningas | |
 Kristian III., Jakob Binck 1550 | |
| Tanskan ja Norjan kuningas | |
| Valtakausi | 4. heinäkuuta 1534 – 1. tammikuuta 1559 |
| Kruunajaiset | 12. elokuuta 1537 |
| Edeltäjä | Fredrik I |
| Seuraaja | Fredrik II |
| Syntynyt |
12. elokuuta 1503 Gottorp, lähellä Schleswigiä |
| Kuollut |
1. tammikuuta 1559 (55 vuotta) Kolding, Tanskan kuningaskunta |
| Hautapaikka | Roskilden tuomiokirkko |
| Puoliso | Dorothea |
| Lapset |
Anna Fredrik II Magnus Johann Dorothea |
| Suku | Oldenburg |
| Isä | Fredrik I |
| Äiti | Anna Brandenburgilainen |
| Uskonto | luterilainen |
| Nimikirjoitus |
 |
.jpg)
Kristian III (12. elokuuta 1503 Gottorpin linna, Gottorp, lähellä Schleswigiä – 1. tammikuuta 1559 Koldingshusin linna, Kolding, Tanskan kuningaskunta) oli Tanskan ja Norjan kuningas vuodesta 1534 aina kuolemaansa saakka.[1] [2]
Suku, kruununprinssi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristian oli kuningas Fredrik I:n ja tämän ensimmäisen puolison, rajakreivitär Anna Brandenburgilaisen (1487–1514) vanhin poika. Hänellä oli nuorempi sisar Dorothea (1504–1547), joka avioitui Preussin herttua Albrekt Brandenburgilaisen kanssa.[3]
Kruununprinssi Christian oli koulutettu luterilaiseksi ja osoitti protestanttista intoa käskynhaltijana Tanskan Schleswigin ja Holsteinin maakunnissa vuonna 1526. Pääosin katolinen Rigsråd (valtaneuvosto) hylkäsi siksi hänen nousemisensa valtaistuimelle Fredrikin kuoltua vuonna 1533 pitäen parempana Christianin nuorempaa veljeä Hansia. Samaan aikaan Kööpenhaminan ja Malmön porvarit liittoutuivat Lyypekin kaupungin kanssa palauttaakseen vangitun, entisen kuninkaan Kristian II:n ja provosoivat sisällissodan, kreivisota 1533–1536, kun Lyypekin joukot hyökkäsivät Holsteiniin.[2]
Kuningas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuningas Kristian III perusti luterilaisen valtionkirkon Tanskaan vuonna 1536 ja loi tiiviit siteet kirkon ja kruunun välille perustan 1600-luvun absolutistiselle Tanskan monarkialle.[2]
Kristian oli uskonpuhdistuksen vankka kannattaja.[1] Hän oli läsnä Wormsin valtiopäivillä vuonna 1521 ja vakuuttui Lutherin puheista niin, että aloitti uskonpuhdistuksen omassa herttuakunnassaan Schleswigissä jo ennen kuninkaaksi tuloaan.[4] Kristian ei peitellyt luterilaisia ajatuksiaan. Fredrik I:n kuoleman ja Kristianin kruunajaisten jälkeen tämä johti kreivisotaan, jossa katolilaismielinen osapuoli vaati kruunua Tanskan entiselle kuninkaalle Kristian II:lle.
Saavutettuaan johtavien Jyllannin aatelisten ja piispojen tuen vuonna 1534, Kristian tuki onnistuneita sotaretkiä Jyllannin, Fynin ja Seelannin maakunnissa, ja Kööpenhaminan antautuessa vuonna 1536 hän otti valtakunnan hallintaansa. Pian hän pidätytti katoliset piispat ja järjesti Kööpenhaminan valtiopäivät lokakuussa 1536, joka takavarikoi piispan omaisuutta ja perusti luterilaisen valtionkirkon. Valtiopäivillä vahvistettiin myös aatelisten Rigsrådin jäsenten perustuslailliset oikeudet, joka sen jälkeen hallitsi liittoutuneena kuninkaan kanssa. Norjan taantuman jatkumista osoitti Norjan valtaneuvoston lakkauttaminen.[2]
Vuonna 1537 Tanskan kirkko organisoitiin uudelleen Kristianin neuvonantajan Johann Bugenhagenin johdolla. Uusia piispoja nimitettiin, kaikki porvarillista syntyperää, ja kirkon johtajia kutsuttiin nyt yli-intendenteiksi. Kristianin kansleri Johan Friis piti yllä hyviä suhteita kruunun ja johtavien aatelisten välillä ja auttoi uudistamaan paikallis- ja keskushallintoa.[2]
Ulkopolitiikassa Kristian liittoutui protestanttisten saksalaisten hallitsijoiden kanssa Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle V Habsburgia vastaan, joka halusi asettaa Kristian II:n tyttäret prinsessa Dorothean ja Kristiina Tanskalaisen Skandinavian valtaistuimille. Selvitettyään velkansa Holsteinille vuonna 1542, Kristian julisti sodan keisari Kaarle V:tä vastaan ja sulki Juutinrauman (Øresund) salmen laivaliikenteeltä Alankomaista, mikä oli vakava taloudellinen isku keisarille. Hän teki rauhan keisari Kaarlen kanssa Speyerissä vuonna 1544 ja vältti sen jälkeen sekaantumista ulkomaisiin sotiin. Hän sai keisarin suosion erityisesti puuttumattomuudestaan Schmalkaldenin liiton sotaan vuosina 1546–1547, kiistassa Kaarlen ja tämän valtakunnan protestanttisten säätyjen välillä.[2]
Kristian III:ta pidetään hyvänä hallitsijana. Hänen aloittaessaan kuninkaana Tanska oli valtakuntana heikko, mutta hänen jälkeensä se oli vahvempi ja vauraampi kuin milloinkaan aikaisemmin. Kristian III:n hallituskausi oli harmoninen ja yhteistyötä korostava. Oikeusvaltio vahvistui ja Hansaliiton taloudellinen valta murtui. Kristian solmi liittouman Ruotsin kanssa ja onnistui hallituskautensa aikana muuttamaan valtionkassan 500 000 taalarin alijäämän 100 000 taalarin reserviksi. Kristianin hallituskautta voidaan kuvata maltilliseksi ja erittäin onnistuneeksi. Hän jätti pojalleen Fredrik II:lle maan, josta oli tullut Itämeren vaikutusvaltaisin valtio.[6]
Hän kuoli 55-vuotiaana uudenvuodenpäivänä 1559 Koldingshusin linnassa. Hänet on haudattu Roskilden tuomiokirkkoon, joka on siitä lähtien toiminut Tanskan hallitsijoiden hautapaikkana.[3][7]
Avioliitto ja lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1525 Kristian avioitui herttuatar Dorothea von Sachsen-Lauenburg-Ratzeburgin (1511–1571)[8] kanssa. Hän oli Katarina von Sachsen-Laueburgin, Kustaa I Vaasan ensimmäisen puolison sisar.[3]
Heille syntyi viisi lasta:
- Anna (11. marraskuuta 1532 – 1. lokakuuta 1585) avioitui Saksin vaaliruhtinas Augustin kanssa
- Fredrik II (1. heinäkuuta 1534 – 4. huhtikuuta 1588) Tanskan kuningas
- Magnus (14. elokuuta 1540 – 18. maaliskuuta 1583) Holsteinin herttua, Liivinmaan kuningas ja Ösel-Wieckin sekä Kuurinmaan piispa
- Johann, Hans (25. maaliskuuta 1545 – 9. lokakuuta 1622) Schleswig-Holstein-Sonderburgin herttua
- Dorothea (29. kesäkuuta 1546 – 6. tammikuuta 1617) avioitui Lüneburgin ruhtinas Wilhelmin kanssa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Christian III Encyclopædia Britannica. Viitattu 20.10.2016.
- ↑ a b c d e f Christian III | King of Denmark and Norway | Britannica www.britannica.com. Viitattu 12.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Christian 3. | lex.dk Dansk Biografisk Leksikon. 23.4.2023. Viitattu 12.7.2024. (tanskaksi)
- ↑ The history of King Christian III’s chapel. Kongernes Samling, Koldingshus.
- ↑ Cornelis Floris Oxford Reference. Viitattu 12.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Christian III 1536-1559. University of Oslo Coin Cabinet.
- ↑ kongegrave | Roskilde Domkirke web.archive.org. 15.8.2019. Viitattu 12.7.2024.
- ↑ Dorothea, Christian 3.s dronning | lex.dk Dansk Kvindebiografisk Leksikon. 22.4.2023. Viitattu 12.7.2024. (tanskaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristian III Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Fredrik I |
Tanskan ja Norjan kuningas 1534–1559 |
Seuraaja: Fredrik II |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
